torstai 27. kesäkuuta 2013

Käytöstavaton

Hiphei, kesäloma maistuu kyllä tällä hetkellä enemmän kuin hyvin meikäläiselle. Hellettä ja aurinkoa riittää ja uimaankin oon jopa uskaltautunu kera ukkelin ja myöskin Tellun kaa.

Muuten ei niin hyvää kuulukaan meijän yhteiseen arkeen. Takapakkia on otettu mm. hihnakäytöksessä; eritoten toisten koirien ohitustilanteissa, (tosin niissäkin riippuu vastaantulevasta koirasta ja ohjaajan mielenkiintoisuudesta), yksinolossa; tuhoilua, oma peti ja lipaston kulma on saaneet kyytiä (voi ei taas!), myös turha hössöily ja intoilu ottaa välillä ohjaajaa kovasti aivoon. Ehkä se seuraava koira vois olla jo sitten joku muuku tollanen turbo koneella varusteltu sähköjänis. Hohhoi. Ei vaan onhan se hyvä, että virtaa piisaa, kunhan vielä osais kohdistaa sen ylijäämän oikeisiin asioihin..

Eli pistetään tilaukseen sellanen rauhallisuuden perikuva! ;) Katotaan vaan nii seuraava (toivon mukaan vihdoin se OMA koira!) on sit kahta kertaa kauheempi tappaus. No sen näkee sit, ihan hyvinhän mun hermot on jo kehittyny näitten ikiliikkujien kans.. Heh.

No kyllä se kotona osaa. 

Tottista ollaan väännetty sen verran, että ihan kivasti se kotona osaa. Kentälläki, jos ei kauheesti oo häiriötä. Taino kyllä ton huomion saa parilla nakinpalalla hilattua helposti ohjaajan suuntaan. Kotona tottistelu ennen ruuan saantia, on kyllä sellasta, että se vaatii kyllä jo keskittymistä koiralta. Ja hermoja ohjaajalta ;) Että vaatii  vaikka kuinka se perse kääntyiski aina niin, että näkis missä se ruokakuppi oottaa. Mutta harjotus tekkee mestarin! Kyllä se lopulta tajuaa, että ei taija tonne kupille päästä, jollei tee niinku sanotaan. Mutta oikeesti, kyllä meinaa välillä olla sellasta se reenaus, että ei tiiä itkeä vai nauraako. Kun toinen niin tohkeissaan tulee sivulle nokka väärään suuntaan, tai on pylly yhtä suorassa ku kalteva torni! Seuraamispätkiäkin ollaan tehty, oikeesti missä välissä toi penska on oppinu seuraamaan :o No ei sitä kyllä välillä voi oikein osaamiseksi sanoa, ku neiti hiihtää 50 cm irti meikäläisestä, mutta siis liikkellelähöt on kivoja. Käännöksiä pitäis kyllä reenata, nehän me ollaan unohettu aivan kokonaan!!

Aika rientää ja kuukauden päästä neiti täyttää jo vuoden! Apua! No onneksi testeihin on vielä aikaa, nii ehitään etes jonkinlaiset käytötavat saaha alle ennen niitä. Ja jospa tuo ikäki alkais jo näkyä tossa villiviikari penskassa. Toivoa sopii!

Ja voihan se olla, että me saahaan tässä parin kuukauden päästä laumaan uusi vahvistus ;) Mutta ei siitä vielä sen enempää. Eli jännitystä pidetään yllä.

Kuulumisiin!
Alla vielä muutama kuva, pahoittelut surkeasta kännykkäkamera materiaalista.

 Näin sitä nukutaan.
 Tai sitten näin!

 Terassikausi avattu!
 Terassikausi avattu ja turvalliseksi nukkumispaikaksi todettu!

VR - Venaa Rauhassa

Uimassa!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Ai kellä pentukuumetta?




Kesäblogi

Heippa kaikki!

Kesäloma on alkanut ja Turkissa tuli viikko oltua. Oli kyllä kiva irtiotto arjesta ja tyttöjen kanssa oli kivaa. Matkailu avartaa aina! Nyt ollaan sit koitettu jo reilu viikko päästä taas jonkin moiseen arkirutiiniin, joopa joo. Koulun rästihommia ois kyllä mistä tehä, mutta motivaatio where are you?

Demin kanssa ollaan jopa löydetty itsemme muutamaan otteeseen treenikentiltä. Ja voi että pentu osaa jopa jotaki! Mutta ehkä ne meijän tavoitteet osata tokon alokasluokan liikkeet ja kokeet jää nyt meiltä väliin. Keskitytään kuitenkin olennaiseen, nimittäin kaupunkikäytökseen ja perushallintaan, koirien ohitustilanteisiin ja rauhoittumiseen tilanteessa kuin tilanteessa. Vaikka nuissa missään ei mitään suurta ongelmaa olekaan ollut, niin ne on kuitenkin ne tärkeimmät jutut Demin tulevaisuutta katsellen.
Tietysti välillä neiti tahtoo mennä ylikierroksille, kun näkee mukavan tutun ihmisen, mutta se nyt ei tietenkään ole mikään maailman huonoin asia, tokikaan. Toiset koirat on välillä liian mielenkiintosia, jos ne yrittää tulla Demin luokse lenkillä ja haukkuu tms, mutta eikö sekin aika normaalia nuorelle koiralle ole. Välillä ollaan ihmeissään ihan normaaleista asioista, kuten rapisevasta ja lepattavasta jätesäkistä, lyhtypylvästä vasten olevasta pölykapselista, no nekin kuuluu tähän ikään. Jonkun sortin murkkuiluikää neitillä meinaa olla, mutta ei mitään kovin vakavaa.

Uimassa Tellukka on myös jo päässyt käymään ja ekoilla kerroille neiti tyytyi vain kävelemään ja kaahlailemaan rannassa, nyt viimeisimmillä kahdella kerralla se on jo uskaltautunut uimaan saakka. Hyvin osasi tekniikan heti, on se vain hieno noutajaneiti.

Parin kuukauden päästä neiti näppärä täyttää jo 1 v!!!! Hui, kyllä vain aika menee nopeaan, kohta on jo aika alkaa jännittää terveystuloksia ja testejä. Voi kääks. Saa nähä miten meijän käy loppu peleissä. Mutta ei mietitä sitä vielä - nautitaan kesästä ja Suomen vaihtelevasta säästä!

PS. Kuvia ei nyt ole, mutta koitan lisätä myöhemmin, jos taas kerran muistan ;)