Mustavalkoinen maailma

Eka päivä

Tutustumista. Voi tätä pentuelämää, pissaa siellä ja pissaa täällä! Ja riekkuva peeeentu jaloissa. No kyllä tää tästä alkaa tasaantuu ku ikää tulee ja päästää asioista yhteisymmärrykseen. Jes sitä odotellessa.

Eilen Demi jäi jo kotiin ensimmäistä kertaa hetkeksi yksin, kun kävin kaupassa. Toteutamme siis yksinolon sillä noepammalla kaavalla. Voi sitä huudon ja kiljumisen määrää, no jospa se siitä. Tänään täytyy taas aloittaa harjoittelu. Hyvin pentu rauhottuu ainaki siksi aikaa kun käun vessassa tai suihkussa, ei sano mitään. Mutta harjoitus tekee mestarin, ensi viikon keskiviikkona Demi joutuu jäämään ekaa kertaa pakosta pitemmäksi aikaa yksin, kun menen kouluun. No toivotaan, että siihen mennessä oltais saatu homma hyvälle mallille.

Ruokahalu on mahdoton, eli motivointi on helppoa. Ulkona ollaan kulettu sekä irti, että hihnassa. Hihnassa kulkeminen sujuu ihan kivasti, paitsi OKK:lta saatu eka panta on vielä turhan iso, niinpä käydään tänään eläinkaupasta hakemassa peeeentuselle uus, että päästää vähän turvallisemmin liikkumaan tuolla autojen ja muiden vaarojen seassa. Irti pitäminen sujuu iha jees, onhan se tietysti vielä nii mamman perässä kulkeva pikku tirppa. Mut kyllä se aika nopee on ku lähtee jonnekki jonkun luokse juoksemaan :D

Mä oon jo ihan mielissään ruvennu tekeen ton kanssa tottiksen alkeita. Katsekontaktia, istumista ja sivulletulojakin pari kertaa. Mainio pentu mulla kyllä on. Aivan super innokas ja jaksaa yrittää, eikä heti luovutan tyyliin "emmää ossaa emmää ossaa yhyy". Vaikuttaa siis tosi kivalta tottiskaverilta.

Meillä asustavan kissan kans tulee ihan kivasti juttuun. Pitää vaa vielä molempien elukoiden harjoitella, että mitä saa tehdä ja mitä ei. Molemmat ovat toisistaa kiinnostuneita jnejne.

Hhuh. Puoltoista päivää vasta yhteiseloa takana ja kivaa on ja rankkaa. Tänä aamuna en millää ois jaksanu nousta sängystä ylös...

Kuvia tulee myöhemmin....

Demi

Pentu! Eilen kotiutui Vantaalta tällänen pieni ja musta pallero. Lähettiin siis aamulla junalla kohti Vantaata kaverin kanssa, joka myös otti Opaskoirakoululta pennun kasvamaan. Sitten saavuimme Vantaalle ja Opaskoirakoululle. Pääsimme heti katsomaan pentueen pentuja. Mahottomia riiviöitä sekalainen sakki! Sitten käytiin vielä läpi kaikkia perusasioita ja juttuja, jotka tulee ottaa huomioon ekoina päivinä jnejne.

Sen jälkeen saimme omat pentumme käsiimme. Minun pentuni nimi on Demi ja se on narttu. Pitkä junamatka kotiin sujui mallikkaasti, suurimman osan ajasta Demi nukkui, alussa tietysti täytyi vähän ulista ja vinistä, että mitäs nyt tapahtuu, mutta aika äkkiä uni maittoi pienelle. Muut koirat lemmikkivaunussa eivät kiinnostaneet. Hienosti molemmat pennut olivat myös juna-asemalla, jossa junia meni ja tuli, kuten ihmisiäkin. Tottakai molempia pentuja hieman jännitti.

Kotiin päästyämme Demi tutki uutta kotiaan ja sitten ulkoilun kautta käytiin rauhallisesti nukkumaan. Demi ei ollut uudesta kodista milläänsäkkään. Rupesi vain tyynesti nukkumaan omalle pedilleen ilman vininöitä tms.

Vielä en toki osaa sanoa millainen Demi on luonteeltaan, mutta varmasti tositosi paljon erilaisempi kuin edelliset koirat! :D Tänään aletaan opetella luoksetuloa ja sen sellaista. Jännittävää! Saa nähdä millaista tästä elämästä tulee!

Demi junassa sumeana.