Voihan lapukka. Pari päivää takaperin mun ihana pentupentunen oli sitten vihdoin ja viimein tehnyt ekan suuremman tuhon, sitten kännykän laturin jälkeen.. Oli neiti päättäny maistella, miltä mahtaa maistua petauspatjan sisukset, taisi makuelämys maistua sen verran pahalta, että oli vaa päättäny nykiä muovipussillisen paloja irti. Nojoo, olihan se odotettavissa, että ehkä vielä joku päivä vastassa ei ookkaan niin kiva ylläri. Mutta mä luulen, että tää "sekoilu" johtu vaan siitä, että Demin oppima päivärytmi meni sekasin, ku miekkonen lähtiki töistä tultuaan melko pian pois kotoa ja Demi jäi tavallaan toisen kerran yksin ja oli aivan sekaisin sillonkin, kun tulin kotiin.. Ainakin näin minä luulen, koska koskaan aikaisemmin ei oo tehny mitään tollasta tai ollu tollanen sekopää, ku oon tai miekkonen on tullu kotia.. Eikä kyllä sitten seuraavana päivänäkään ollu tehny yhtikäs mitää, paitsi ollu sängyssä ja ottanu toisen tyynyn lattialle :D Että omituista, mutta toivoa sopii, että ei enää koskaan tollasta ylläriä, ku tuun töistä kotii!
Eilen tultiin maalle ja huomenna ois taas aika palata takasin savon suuntaan. Hohhoi viikonloput menee liian nopeeta. Eilen matkustettiin illalla junalla taas kerran ja lemmikkivaunussa oli muitaki kamuja, jotka ei ollukkaa nii koirakamuja, toinen haukku ja murisi ja toinen murisi ja yritti hyökätä päin.. No onneksi Demi ei ottanu niistä kaameeta ressiä vaan olis kaikesta huolimatta ollu halukas vähän leikkimään ja nuuskimaan toisia. No hoksas kuitenkin, että juna ei edelleenkään ole se paikka, jossa alettais pitää mitään koirien bileitä ja alko nukkumaan.
Tänään ollaan pyöritty lumessa ilman rajoja ja leikitty serkkulasten kanssa, mainiota miten rennosti Demi suhtautumaan ihmisiin kuin ihmisiin, mä oon jopa vähän yllättyny, kuinka lepposasti ja nätisti se osas olla lasten seurassa, vaikkei ole paljoa lasten kanssa touhunnu :) Huomenna vielä otetaan lepiä ja taas maanantaina alkaa ah aina niin ihana arki ja klinikka kutsuu taas työläistä potilaineen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti